Eilen se kauan odotettu tieto saapui, pääsen vihdoinkin toimenpiteeseen, jossa sydämeni toimintaa yritetään rauhoitella.

Sydän löi viime tutkimuksessa 64 000 ylimääräistä lyöntiä vuorokaudessa ja näistä pitäisi nyt päästä eroon.

Samalla haluavat kuulemma muutenkin tutkia sydäntäni.

Sairaalassa menee 1-2 yötä. Yök.

Olen todella neulakammoinen ihminen. Siis jos MINUA pistellään. Itse kyllä pistelen ihmisiä töissä, eikä siinä ole ongelmaa.  Mutta en halua, että minuun kosketaan millään terävällä...

Sairaalaan meno on jo ensi viikolla. Huh.

Toinen sairaalareissu tällä viikolla torstaina meneekin ihan "lämmittelynä".

Ortopedi katsastaa taas selkäni, joka on oireillut pahasti nelisen vuotta, viimeinen vuosi on ollut jo todellista tuskien taivalta.

Leikkaushan se on edessä selkänikin osalta. Mutta sitä en ajattele, ennen kuin on pakko.

Minut on varmaan valmistettu viallisista osista, niin paljon on remppaa. Vai olisinko tulossa vanhaksi?

 

Tässä paniikissa rauhoittelin hermojani ompelemalla keittiöön uudet verhot poisotettujen jouluverhojen tilalle.

Kangas löytyi kaapin kätköistä, on jokin parin vuoden takainen Almedahlsin kangas.