Minulla on työelämässä kaksi toisistaan todella poikeavaa roolia: sairaanhoitaja ja käsityöalan yrittäjä.

Tänään hyppään taas sairaanhoitajan työhön. Koko loppuviikko olisi "keikkaa" paikallisessa terveyskeskuksessa.

Hoitajan valkoista työasua päälle vetäessäni on aina pieni orientoitumisen paikka, on unohdettava loppupäiväksi kaikki langat, neulat ja mallit. Ja suunnattava ajatukset lääkkeisiin, tippoihin, haavan hoitoihin...

Aina tämä ei ole ihan helppoa. Käsityöt pakkaa tuppaamaan mieleen vaikka kesken haavan hoidon . Tänäänkin jää kesken juuri hyvälle mallille päässä muhinut tilkkutyöajatus. Pakko lykätä sitä huomiseen. Toivottavasti inspis ei katoa terveyskeskuksen käytäville!