Lapset olivat lähdössä luistelemaan ja keskimmäinen pyöri eteisessä mailan ja luistimien kanssa.

Kesken lähtötohinan kuului vaimea tömpsähdys ja sitten tuli ihan hiljaista. Hetken kuluttua poika paineli säikähtäneenä ovesta ulos ja sisko jäi tuijottamaan enkelin palasia lattialla.

Minulla on eteisen lipaston päällä kaikkea ihanan mautonta tilpehööriä, jota olen siihen näiden tässä asuttujen kuuden vuoden aikana kerännyt. Nyt on yksi iso, kullan värinen enkeli vähemmän...

Eniten tämä näyttää harmittavan lapsia. Tyttö tuumasikin, että aina me särjetään äitin tavaroita. (Johtuiskohan tämä siitä, että minun tavaraa on huusholli täynnä Silmänisku)

Tyttö haki omasta huoneestaan särkyneen enkelin tilalle oman aarteensa ja sanoi, että kelpaako tämä tilalle.... ihana ajatus!

Ylhäällä minun "kultaenkeli" ja alhaalla tyttöni enkeli, joka nyt tulee särkyneen tilalle.